Ensimmäinen suomalaisvene Classic Malts Cruise -purjehduksessa

Hebrideille ja takaisin 2004 osa 1/2. ”Tuulet ovat ihmeelliset kuin ajatusten reitit. Muistot kasteen tuoksusta, sumuisesta metsästä, vauhdikkaasta aaltokelistä ja iloisista tapahtumista risteilevät mielen ajopuina. Oikealla hetkellä nämä kohtaavat ja järjestäytyvät täysin selkeiksi ohjeiksi toimia, ja unelma on käsillä.” kirjoitin kirjassani Sound of Rhum (omakustanne) vuonna 2004.

Talvella ilmoittauduimme Classic Malts Cruise 2004 -tapahtumaan Skotlantiin. Hankimme tuuligeneraattorin ja tuuliperäsimen, käynnistimme Iridium-puhelimen, muuten vene oli valmis, myrskynkestävä colin archer eli Haukilahden veneveistämön CA30. Tuntui ihanalta saada unelma onnistumaan.

Itämerellä menomatkalla oli myötämyrskyä ja aallot kaatuivat veneen yli, Pohjanmerellä sitten vastatuulta ja autopilotti hajosi isoissa aalloissa, tuulipilotti sai töitä. Obanissa jouduimme jättämään kipparikokouksen väliin, kun kun ajoimme vuokra-autolla ostamaan uuden autopilotin työyksikön Glasgowista, ja jouduimme sitten vielä toimistoon karttojen kanssa tutkimaan kipparikokouksen vuorovesi- ja tuulikarttoja. Aamuherätys oli tapahtumasatamissa tehokas, säkkipillinsoittaja käveli joka veneen eteen pillejään puhkumaan.

Purjehdimme ensin Tobermoryyn, jossa kävelimme tarumaisissa sammalmetsissä ja soitin toisen viulistin kanssa merimieslauluja tihkusateisessa illassa värikkäiden talojen edessä. Ennen Rhumin saarta järjestäjien ribbivene porhalsi räpsimään meistä kuvia ja tuli kylkeen ojentamaan Point of Ardnamurchanin kohdalla lahjaksi kaksi Talisker-pulloa, sillä olimme kuulemma ensimmäinen suomalaisvene, Suomesta asti purjehtinut, Classic Malts Cruisessa koskaan.