Mitä olisin halunnut tietää ennen lähtöä

Listafriikeille: Jutun lopussa listaan asioita, joita olisin mielelläni tiennyt ennen kuin lähdimme matkalle maailman merille. Tässä julkaisussa ensimmäiset 6, seuraavassa saman verran lisää.

Tänä vuonna tulee mieheni kanssa kuluneeksi 20 vuotta matkustamista purjehtien. Aiemmin olimme jo tahoillamme purjehtineet, mies pallon ympäri ja minä saaristolapsuudesta alkaen eri veneissä ja miehistöissä. Tiesimme, tai niin uskoimme, mitä matkapurjehduksen arki on. Liian ruusuista kuvaa meillä ei mielestämme siitä ollut. Nyt voin luetella paljon asioita, joista olisin halunnut kuulla ennen kuin lähdimme merten nomadeiksi. Ei sillä, että nuo asiat olisivat saaneet minut tai meidät unohtamaan lähtemisen, tai että olisimme haudanneet poikkeuksellisen elämäntapamme. Olisin osannut valmistautua paremmin epävarmuuteen, uupumiseen ja kompromisseihin, merellä asumisen raskauteen – kaikista upeista hetkistä ja vapaudesta huolimatta.

Purjeveneessä elämisellä on hintansa, mitä ei mitata rahassa. Hinnan ymmärtämiseen, sen myönteisten ja kielteisten puolten puntaroimiseen, saattaa auttaa jokin henkilökohtainen kokemus, joka auttaa näkemään asiat arjen oravanpyörän ulkopuolelta. Miehelläni se oli työskentely sairaalakoulussa vakavasti sairaiden lasten opettajana. Minulle se oli ulkopuolisuuden ja yksinäisyyden tunne arjessa maalla, viehätys seikkailuun tuulessa ja tuiskussa, ja lopulta äkillinen menetys, isäni lähti liian aikaisin, hän oli ehtinyt toteuttaa monia unelmia ja menestyä, mutta unelmia jäi myös toteuttamatta.

Unelma voi olla vaikka kiivetä palmupuuhun. Mustique, 2019.

Ymmärsimme, että unelman toteuttaminen ”sitten kun” ei välttämättä onnistu. Ymmärsimme, että elämän tarkoitus ei ole odottaa aikaa ”sitten kun”. Mielestämme elämän tarkoitus on tehdä jotain itselle tärkeää nyt, toteuttaa unelma, joka valvottaa levotonta mieltä ja polttelee rinnan alla.

Mitä me opimme suhteemme alkuaikoina, tämän 20 vuoden mittaisen yhteisen purjehduksen alussa, on seuraava. Jos elämä siis on elettävä tässä ja nyt, ja jos sinulla on suuri halu toteuttaa unelmat, jotka tuovat voimaa arkeen ja ilon aiheita, älä odota. Aloita valmistelut heti.

Merten nomadit ja vuokravenelomalaiset sulassa sovussa, Tobago Cays 2019.

Jos unelmasi on lähteä lyhyeksi tai pidemmäksi aikaa nomadiksi – oli kulkuvälineesi mikä tahansa – ja pohdit, milloin voisi tai kannattaisi lähteä, kun olisi lapsiakin, vastaukseni on: nyt heti (listassa nro 1).

Tarkoitan tällä, että tämän parempaa aikaa ei tule, jotakin voi aina tapahtua. Lapset sopeutuvat kyllä. Samoin huoltajat. Suurin haaste on irrottautua, katkaista napanuora tuttuihin rutiineihin, lähikauppaan, maallisiin mukavuuksiin ja arkiseen lukujärjestykseen.

Ystävät saapuvat auringonlaskun aikaan kannelle. Karibia, 2019.

Vuosien aikana olen jutellut monien perheenä purjehtivien kanssa, ja useimmilla suurin haaste nomadiksi ryhtymisessä on ollut asenteen ja ajattelun muutos. Asenteella tarkoitan, että tulee olla valmis kohtaamaan ja täysin itsenäisesti ratkomaan haasteet ja ongelmat, joita väistämättä eteen tulee. Ajattelun muutoksella tarkoitan irrottautumista somen ja median ihanteista. Todellinen nomadielämä ei tarkoita sosiaalisessa mediassa ihailua keräävää suodatettua, julkaisijan tarkoitusperiä edistävää, tarkoin valikoitua sisältöä. Somesisältö viestii kuvin ja sanoin vapauden hurmaa, jota renesanssiajoista alkaen ihmiskunta on julkaisuissaan ihannoinnut.

Nomadielämää, arkivelvollisuudet.

Todellinen nomadielämä on täyttä työteliästä arkea, itsenäistä työtä vapaamman arjen mahdollistamiseksi. Sitä voi verrata esimerkiksi siirtymisellä ulkoapäin johdetusta työstä itseohjautuvaan tulosvastuulliseen työskentelyyn, jossa virheisiin ei ole oikein varaa. Tai muuttamiseen omakotitaloon kerrostalohuoneistosta. Kerrostalossa talon asioista huolehtii joku muu ja vastikkeet veloitetaan automaattisesti tililtäsi. Omakotitalossa jokainen asia on routavauriosta tai tukkeutuneesta viemäriputkesta alkaen hoidettava itse tai löydettävä tekijä kaivamaan putki auki edullisesti. Tai vaikka lemmikkieläimen hankkimiseen, jossa vastuu eläimen hyvinvoinnista on omistajalla joka sekunti.

Vauvakesän nomadielämää Saimaalla 2007.

Purjehtimaan lähtevä perhe on kuin yritystä perustava tiimi. On tehtävä vuosisuunnitelma mielellään useammaksi vuodeksi, laadittava suunnitelmalle budjetti, puntaroitava vaihtoehtoja, tehtävä tarvittavat muutokset, laadittava uusi suunnitelma ja budjetti, tehtävä riskianalyysi, pohdittava tiiminjäsenten velvollisuudet kuten lasten koulutuksen ja huoltajien etätyön toteutuminen.

Purjeveneessä elämisellä on hintansa, mitä ei mitata rahassa.

Satu Morri-Niemelä

Ja nyt siihen alussa luvattuun listaan.

CA40 Lunni, Bequia, 2019

Asiat, jotka olisin mielelläni tiennyt ennen lähtöä

1)    Milloin on paras aika lähteä? Nyt heti. Ks. yllä.

2)    Millaisella veneellä on paras lähteä? Pitkälle matkalle lähtiessä voi nousta ajatus vaihtaa vene jotenkin parempaan, isompaan, uudempaan. Paras on lähteä veneellä, jonka tunnet hyvin. Tuttuus luo turvallisuutta. Tunnet veneen liikkeet, osaat toimia vaikka kesken sikeiden unien, löydät asiat pimeässä, tiedät veneen kuluvat ja heikot kohdat, kuulet veneen äänestä tilanteet.

Mitä yksinkertaisempi vene, sitä parempi. Mikä tahansa laite veneessä vaatii huoltoa. Minimoi siis laitteiden lukumäärä, vain turvallisuuteen keskittyvät laitteet ovat välttämättömiä. Esimerkiksi vedentekokone voi olla herkkä hajoamaan, ei ole välttämätön, mutta voi helpottaa juomaveden hankintaa. Tai esimerkiksi ilmastointi ei ole välttämätön, mutta jos matkasuunnitelmaan kuuluu pitkiä laiturijaksoja kuumissa satamissa etätyön merkeissä, ilmastointi voi helpottaa arkea.

3)    Kuinka paljon suunnitelma maksaa? Yksilöllistä, täysin riippuvainen suunnitelmastasi ja omista lähtökohdistasi sekä veneestä. Kustannusten laatimisessa on hyvä pohtia, mitkä ovat arjen kulut nyt ennen lähtöä ja muuttuvatko ne nomadielämässä, esimerkiksi ruoka-, vesi-, sähkö-, asumiskulut, liikkuminen ja digitaaliset palvelut. Arjen elämiskulut ovat meillä olleet edullisempia veneessä asuessa. Valmistautuminen matkalle on suurin menoerä, lisäksi on pohdittava veneen jättö maailmalle tai onko tarkoitus olla jatkuvasti veneellä. Korjaus- ja huoltokuluja tulee jatkuvasti, kun veneessä purjehditaan ja asutaan kokoaikaisesti. Yllätyksiin täytyy löytyä varaa, olivat ne sitten rikkoutuvia laitteita tai henkilökohtaisia syitä, esimerkiksi oma tai läheisen sairastuminen tai äkillinen matka kotiin.

4)    Miten budjetti maailmalle laaditaan? Meillä on toiminut maailmalla purjehtimiseen ja veneen maailmalle jättämiseen vuosittain seuraava kaava. Veneemme on CA40 vankkarunkoinen 7 hengen ketsi, jossa 4-henkinen perhe miehistönä. Meillä ei ole ollut maksavaa tai maksettua miehistöä eikä yhteistyökumppaneita. Voisi sanoa, että kulumme ovat olleet 10-20k euroa vuodessa, kun olemme asuneet veneessä maailmalla vähintään kolmanneksen vuodesta. Kuluja ovat esim. vakuutukset, telakoinnit, veneen ylläpito- ja huoltokulut, satama- ja ankkurointimaksut, purjehdusluvat ja maihinnousukulut yms.

Lisäkuluja voi tulla miehistön logistiikasta veneelle ja takaisin sekä arjen irtiotoista esim. asuminen majapaikassa venetelakoinnin aikana tai etätyöskentelyrupeama ja miniloma venearjesta vuokra-asunnossa asuen. Arjen elämiskulut ovat olleet meillä edullisempia maailmalla kuin kotona. Valmistautuminen ennen pidempää matkaa on suuri menoerä.

5)    Saavatko lapset kavereita? Kyllä, varsinkin purjehdusalueilla, joissa on paljon muita nomadiperheitä. Kun purjehdimme keväällä alakouluikäistemme kanssa Portugalissa, kohtasimme yhden pikkulapsiperheen, kouluikäisten kanssa purjehtivia ei näkynyt. Sen sijaan ystävystyimme mukavien aikuisten kanssa, jotka toimivat varaisovanhempina lapsillemme. Eniten lapsikavereita voi saada, kun purjehdit paikallisten koulujen lomakaudella (Pohjoismaat ja Pohjois-Eurooppa) tai kun osallistut perheiden suosimiin isoihin tai pieniin purjehdustapahtumiin, tai ylität Atlantin esimerkiksi ARC-tapahtuman perheveneiden kanssa. Jalkapallo rannalla, elokuvailta veneessä tai lautapelit kannella yhdistävät nopeasti lapset toisiinsa.

6)    Mitkä ovat suurimmat turvallisuusriskit? Maailmalle lähtevä purjehtija opiskelee minimoimaan riskit merellä ja maksimoimaan miehistön terveyden ja hyvinvoinnin. Riskikartoitus ja turvallisuusasioiden läpikäynti on matkapurjehtijoilla säännöllistä ja kuuluu arkitaitoihin.

Turvallisuus on monen tekijän summa. Joustava aikataulu ja suunnitelma luo turvallisuutta. Kiire ja väsymys lisää stressiä, mikä heikentää huomiokykyä ja tarkkaavaisuutta. Mitä purjehtijana tulee myrskyrintamia seuratessa vähemmän ajatelleeksi, ovat matkustajan ja etätyöntekijän yleiset turvallisuusasiat. Ryöstelyjä ja turvattomuutta emme ole kokeneet maailmalla, olemme perheenä liikkuneet mukavilla alueilla, päihteettöminä, tavanomaiseen aikaan. Sen sijaan pankki- ja digiturvallisuutemme on ollut uhattuna.

Luottokortti on lakannut toimimasta, koska sillä on tehty kummallinen veloitus toiselta mantereelta kun edellinen veloitus oli valtameren toisella puolella (muista ilmoittaa luottoyhtiöösi valtameren ylityksestä ja matkasuunnitelmasta). Ajokorttimme oli kopioitu ja autovuokraamo lähetti aina tuoreita ylinopeussakkoja maksettavaksemme vuosia sen jälkeen, kun olimme kyseisessä territoriosaaressa vierailleet. Pankkikorttimme jäi pankkiautomaattiin, sillä automaatista oli loppunut rahat ja laite meni jumiin (syrjäinen saarivaltio). Verkkohuijausviestejä tipahtelee tasaisin väliajoin. Laskuissa on yritetty huijata tai meille on myyty viallinen tavara uuden hinnalla – tarkista aina laskut viipymättä ja testaa ostamasi laite tai tavara veneessäsi välittömästi. Vaikka esimerkiksi Karibialla raportoidaan mieluusti jokaisesta varvastossuvarkaudesta, on muistettava, että suurin uhka nykyään diginomadeille voi olla digiturvallisuuden menettäminen sekä ihan perinteinen tilanne, jossa luottokortti ei enää toimikaan. Älä siis jätä mitään turvallisuusasiaa yhden kortin varaan.

Lista jatkuu seuraavassa julkaisussa.

Nomadilapset kahdesta suomalaisveneestä erakkorapuja tutkimassa, 2019, Tobago Cays.